Kapiokirstun työpajapäivät 20-22.8.10

Työpajapäivät Tervakosken seuratalolla (Seuranaukio 1) vielä jatkuvat huomenna eli halukkailla vielä hyvä tilaisuus! Huomenna ohjelmassa (10-16) vielä hopeaketjut, japanilaista paperitaittelua, pitsipaja (eri tekniikoita) ja mosaiikki.

Minä keskityin eilen ja tänään nypläykseen ja yllä saavutus. Aloitettu jo keväällä, alaosassa näkyvä liinalyöntinauha oli valmis ja loppu on kahden päivän saldo. Ei ollenkaan paha! Olin niin keskittynyt omaan työhön, että muiden töiden kuvaaminen on jäänyt vähemmälle. Helmitöitä, kortteja, hopeaketjuja, virkattuja kukkia ja fimo-mobileen osat mm. valmistuivat. 3 metallilankatyötä pääsivät sentään viime metreillä kuvattaviksi.

Helmipajaa piti Riikka Santonen (Helmimeri) ja alla Riikan keskeneräinen työ, tekniikkana ainakin allekirjoittaneelle uusi laji, kanavatyö, missä osia kirjotaan helmillä! Todella hyvännäköinen kokonaisuus!

Pirkon uutuuskirjassa löytyi mm. alla oleva nyplätty kaulakoru. Jossain vaiheessa toivottavasti pääsee munkin tyynylle.

Japanin matkakertomus IV

Mun ajottain akutisoituva pedanttisuus ei salli nyt etenemistä väärässä järjestyksessä ;)

Hauska merkki koirien ulosteiden keräämisestä. Mainittakoon, että Japanissa oli todella siistiä, roskia ei näkynyt paljon missään, ja toisaalta koko matkan ajalta voisin laskea näkemämme roskikset yhden (tai ehkä kahden) käden sormilla. Fasinoivaa!

Kobe City Koiso Memorial Museum of Art

Samaan aikaan meidän kanssa pääsyä museoon odotti ryhmä koululaisia. Olo oli kuin eläintarhan eläimellä tai vastaavalla, olivat niin uteliaita ja tuijottivat ja vilkuttivat.. Museossa saivat opettajaltaan jonkin tehtävän ja meillä oli sitten ihmeteltävää, että miten noin iso ryhmä koululaisia voi pysyä noin keskittyneinä ja noin hiljaa noin pitkään.. Fasinoivaa!

Kongressin ensimmäinen päivä meni rekisteröityessä ja iltapäivällä olikin retki sakepanimolle. Taisi olla ensimmäinen kerta mulle kun maistoin sakea. Maisteltiin mm. kuplivaa sakea, joka oli jotain samppanjan ja siiderin väliltä. Ja toista grapen makuista sakea, joka oli melko makeata. Ja ihan perinteistä, kalliimpaa sorttia. Tuo setä selittää poikkeuksellisen hyvällä englannilla maistamastamme sakesta.

Saken valmistusta ei päästy katsomaan, koska se tapahtuu ilm. talvella. Hienoon sakeen riisijyvät hiotaan 35%:iin alkuperäisestä koosta!

Sakepanimon alueella oli myös pitsinäyttely, josta tämä ohutlankatyö. Ihmisiä parveili sen verran, että kuvat ovat enimmäkseen sekavat, heijasteiset ja onnettomat.

Kruunuvuorenlammella

Tämänpäiväisellä pyöräretkellä käytiin Laajasalossa Kruunuvuorenlammella. Viehättävä pikkulampi, jonka takana ränsistyneitä huviloita ja pienen kannaksen takana näkyy jo meri. Kauniit näkymät Mustikkamaalle, Korkeasaareen, Kulosaareen..

Stansvikin kaivoksilla

60km retkeä takana ja olo aika reipas. Tänään on niin painostava ilma, että pyöräillä oli paljon helpompaa kuin seisahtaa paikoilleen.

Rauman pitsiviikoilla nähtyä

Vko sitten lauantaina käytiin ei-nypläävän kaverin kanssa Rauman pitsiviikoilla. Sain etukäteisvinkkiä mitä kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa ja meillä olikin pieni hoppu käydä kaikki paikat läpi ennen sulkemisaikaa. Paljon muutakin nähtävää olisi ollut, mutta syödäkin piti ja käydä yhdessä Outletissä, missä viime vuonna ostin hyvän jakun.. Ja helteisiin jo tottuneena en ottanut mitään pitkähihaista ja hytisin koko päivän sateenvarjoa raahaten. Sen verran sää oli kuitenkin suopea, ettei satanut muuten ku meno ja paluumatkan aikana.

Näin krouvia matskua voi nypläykseen käyttää! Piikkilankaa, hmm... Tuommoinen taidemuseon sisäpihalla, missä myös Marko Suomen pitsipeniksiä, aiheet niihin on saatu seuranhakupalstoilta ja niiden kuvista.

Marelassa oli Virtaa ja väriä luonnosta näyttely, Arja Virtasen moderneja pitsejä.

Vanhalla Raatihuoneella Vanhaa ja uutta itävaltalaista pitsiä.

Vanhalla kansalaisopistolla perinteinen raumanpitsi -näyttely. Yhdessä huoneessa oli Heli Laineen töitä. Alla kuva hänen nypylöistään ja parista työstään. Huom. nyplätty kukkakimppu, joka on nyplätty tyttärensä häihin!

Hatutettu setä toisesta huoneesta

Pala Sweat Landscape -Makea maisema teoksesta Näyttelytila Kerttu Pruutmestarskassa (Mizuho Matzunagan (JAP/GER) näyttely).

Samassa paikassa espoolaisen Siiri Sohlmanin Binche-pitsejä. Siiri oli itse paikalla kertomassa pitseistään, aivan ihana ja innostunut rouva!

Muistaakseni tämän pitsin tekoon meni 3000 työtuntia!

Oikein mukava päivä oli!

Japanin matkakertomus III

3. päivä Japanissa

Näkymä ensimmäiseltä monorailin penkiltä Rokko Islandilta.

Aikas ihmeellinen pyörä, jopomainen muttei siltikään

Söötin pikkurekat, vain vähän pakettiautoa isommat

Käytiin Meriken Parkissa kävelemässä. Taustalla näkyy Kobe Maritime Museum, sisällä ei kylläkään käyty. Punainen torni on Kobe Port Tower.

Säästetty pätkä 1995 Koben maanjäristyksessä tuhoutunutta laituria. Tämän jälkeen tehtiin kaupunkikierros turistibussilla, kuva saalis ei hääppöinen, ei oikein lasin takaa luonnistu..

Tämä nimenomainen sushi oli kovan kävelyn takana. Kaikilla oli kova nälkä, mutta siinä kohti missä bussi meidät jätti ei ollut mitään ruokapaikkoja. Ehdittiin jo moneen otteeseen ihmetellä, että miten voi olla noin ruokaköyhää kaupunginosaa. Mutta hyvää kannattaa odottaa! Ja muistaakseni loppupäivä meni vaeltaessa loputtomalta tuntuvalla katetulla kauppakadulla. Sieltä mieleen jäi 5-kerroksinen kirjakauppa, missä vietin piiitkän tovin tutkailemassa kirjoja.. Aivan ihana paikka!

Jatkoa seuraa...

P.s. kärsimättömille, kyllä ostostenkin vuoro tulee ;) en ole vielä saanut kuvattua niitä nimittäin..

Japanin matkakertomus II

Ja pomppiva kerronta toisen päivän kuvien pohjalta jatkuu.. Ollaan edelleen Kobessa.

Käytiin siltarakennusmuseossa alkajaisiksi, alla ihan valokuvasta otettu valokuva Akashi Kaikyo sillasta (Wikipedia-linkki), joka on maailman pisin riippusilta, koko pituus on 3911,1m ja sen keskijänteen pituus on 1990,9m. Se suunniteltiin kestämään 8,5 richterin maanjäristykset ja 286km/h puhaltavat tuulet.

Museossa ensimmäistä kertaa sain kokeilla 3D-laseja, Wataru (piirretty hahmo) selitti ummet ja lammet japaniksi sillan rakentamisesta, mutta minä vain ihmettelin 3D elokuvaa..

Vähän ennen sulkemisaikaa piipahdetiin hyvin vauhdikkaasti japanilaisessa Sorakuen puistossa. Oli hyvin kaunis ja rauhallinen, mielellään olisin istuskellut siellä vaikka pari tuntiakin.

Ohimennen otettu valokuva lihakaupasta. Kobe on kuuluisa Kobe-beefistään. Karjalle syötetään orgaanisia jyviä, juotetaan olutta, sakea hierotaan nahkaan. Pihvi maksaisi 50-100e. Täytyy tunnustaa, ettei olla maistettu, damn! Kun katsotaan alla olevan näyteikkunan hintoja, kallein (tämän hetkisellä huonolla euron kurssilla) on 315e /kg! Joopajoo..

Noin muuten vaan hinnoista... Tosiaan kurssi ole meille hyvinkin epäedullinen. Puoli vuotta aiemmin hotellimme olisi maksanut 370e, nyt maksettiin yli 500e. Jotkut tavarat oli siltikin edullisia, jotkut taas eivät. Viimeisessä hotellissa vaakaa ei ollut ollenkaan, sitä edellisessä vaikutti hyvin epäluotettavalta. Kyllähän tiesin matkalla lihonneeni, mutten sentään viittä kiloa!! Lainalaukkuuni olisi mahtunut vielä vaikka mitä tilan suhteen, muttei painon suhteen. Viime metreillä eli lentokentällä vaaka näyttikin vain 18.2kg, eli olisi mahtunut vielä kokonaiset 1.8kg. Vähänkö harmittaa!

Ja toinen asia mikä harmittaa, on että, miksi minä en opi pakkaamaan...? Joka kerta teen listoja ja viime aikoina jopa ruvennut merkkaamaan, että mitä oikeasti on tullut käytettyä ja mitä ei. Mutta lopputuloksena 5(VIIDET) kengät! Ja kyllä sitä voi pyykätäkin pari kertaa! Puolustuksekseni voin sanoa, että kaikkia kenkiä ja vaatteita käytin reissun aikana, mutta olisin pärjännyt vähemmällä...

Öinen näkymä hotellin ikkunasta.

Jatkoa seuraa...