Lankavärjäilyjä

Aloitetaanpa ensin kotivärjäyksistä eli sain T:n äidiltä kasan raparperilehtiä, joiden oksaalihappo toimii kuulemma puretteenakin. En tosin luottanut pelkästään siihen, vaan lisäsin myös alunaa värjäyksen yhteydessä. Pelkästä raparperista tuli kahdessa erässä keltavihertävät sävyt. Jäljelle jääneeseen liemeen lisäsin verihelttaseitikkejen lakkeja, vasemmanpuolimmainen vyyhti on purettamatonta  valkoista lankaa, seuraava on ensin raparperilla värjätty.  Kamera vähän valehtelee, värit on syvemmät luonnossa. Tästä värjäyksestä kirjoittelin suht yksityiskohtaisia muistiinpanoja, tekstin laitan myös itselleni muistiin tämän blogipostauksen loppuun. Muista värjäyksistä tekstiä on toistaiseksi vain paperilla.

Seuraava 3 päivän värjäyssessio tapahtui Turun saaristossa meren rannalla, koko ajan ihana sää. Hääräämisen jälkeen tiesi olleensa jalkojen päällä, illalla jalkoja jomotti aika kivasti. Kokemattomana puuhastelin turhaankin, en vaan malttanut istua, mittailin lämpötiloja, hain haketta, tein muistiinpanoja, vyyhditin, huuhtelin, keittelin, ihastelin, hämmensin yms.

Tuollainen hakkeella toimiva pihakeittiö mulla oli käytössä ja lisäksi induktiolevy. Tämä vekotin toimii hyvin vähällä sähköllä, sisällä pyörii hissukseen jonkinlainen spiraaliruuvi, joka syöttää haketta peremmälle, missä varsinainen poltto tapahtuu.

*Tuotekehittelyä* tapahtui koko ajan; huomattiin pian, että tuuli viilentää kattilaa, ja sitä piti pukea lämpimästi lämmönhävikin vähentämiseksi.

Tässä yksi lämpöä rakastava eläin nauttimassa lopputuotteesta.

Ihana kasa sikinsokin

Tässäpä esittelen miten eri tavalla sekoitelanka (mulla Maija) ja puhdas villa ottavat eri tavalla väriä. Vasemmalla samettijalat, keskellä sipulinkuoret ja oikealla verihelttaseitikkien jalat. Värit luonnossa syvemmät.

Tyhjensin yhden pakastimen hyllyn viime ja sitä edellisen vuoden värjäyssienistä, nytpä mahtuu lisää mustikoita. Veriseitikkejä mulla ei pakkasessa ollut, värjäsin verihelttaseitikkejen jaloilla ja lakeilla sekä kokonaisilla sienillä, samettijaloilla, sekalaisilla tateilla (vas alin vyyhti). Sipulikuorilla ja verihelttajaloilla myös jälkiliemellä. Lisäksi oli yllätysliemi, joka syntyi siitä, että sulavia pakastinpusseja oli sangossa, osa näistä oli rikki ja värjäsin tällä epämääräisellä liemellä + lisäsin pussillisen verihelttaseitikkejä.

Tässä 100% villalanka saalis, 2 oikeanpuolimmaista on harmaata lankaa alunperin.

Ja tässä Maija saalis, mukana ei ole raparperivärjäyksiä.  Maijaahan mulla on ennestään värjättynä sienivärjäyskurssilta 2008 (linkki vanhaan postaukseen). 

Muistiinpanoja: Raparperilehtiä eka satsi reilu kilo, keittelin pesupussissa pilkkomatta 10l kattilassa n. tunnin 80-90 asteen lämmössä. Puretukseen liemeen alunaa langan värjäystä aloitettaessa (n. 10g/116g valkoista Maijaa, 66g luonnonvalkoista ja 50g vitivalkoista), tunnin keitto n. 80asteessa. Langat ovat saaneet olla seuraavaan aamuun liemessä. Todella monta pesua ja siltikin koko ajan hiukan väripäästöä.

Samassa liemessä keittelin n. 1,5kg raperperilehtiä edelleen tunnin 80-90asteessa. Siihen n. 11g alunaa ja 150g lankaa + n 1t 20min keittoa 80asteessa + jäähdytys n. 12tuntia liemessä. Pesussa edelleen koko ajan hiukan väripäästöä, väri hiukan ruskeampi. Johonkin näistä huuhteluvesistä lisäsin pari tilkkaa etikkaa.

Samaan liemeen pakkasesta n. 208g verihelttaseitikkeiden lakkeja. Tunnin keitto lähes sadassa asteessa. Yksi vyyhti II raparperiliemessä käynyt + 1 vyyhti purettamatonta lankaa, yht 100g, tunnin keitto 80-90asteessa + yön yli jäähdyttely. Ensimmäinen huuhtelu etikkavedessä. Hiukan väripäästöä koko ajan lukuisista pesuista huolimatta.