tiistaina, lokakuuta 28, 2014

Nypläyskurssi Kankaanpäässä

Taisin jossain vaiheessa mainita, että kesäkuussa olin Kankaanpäässä Pirkko Särkimäen nypläyskurssilla. Tässä "vähän" jälkijunassa kuvia.
Tässäpä sisarusten A:n ja M:n perhoset, tehty niin eri tyyleillä, vaikka täysin sama malli. A laittoi myös helmiä, siinä oli kovaa pohtimista ja kokeilemista, että miten ne saa nätisti pohjalle, koska työ sitten käännettään.
Ja tulisi sitten koristepaperin päälle. Todennäköisesti tämä työ on jo kauan ollut kehyksissä ja viimeisteltynä.
M:n versio alla.
T:n aivan valtavan pöytäliin alku.
A:n alku silkkiselle hartiahuiville.
Ainakin J:n lintu pyrstöineen.
A-L:n? lintunen? En kuollaakseni muista enää nimeä varmasti..
Saman tekijän kukan alku
Kaukaa tulleen M:n koru. Olipa kiva tavata kasvatusten :)
J:n hartiahuivi edistyy varmasti muiden välitöiden lomassa.
Tässäpä mun enkelin siivet, nypläykseen en ole tuon jälkeen valitettavasti koskenutkaan. Enää olisi tuo muutama sentti, kaulus ja hihojen pikkupitsit. Miksi se on nyt niin vaikeaa, en ymmärrä..
Tämä upea huivi taisi olla A:n.. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Nypläyksen lomassa saatiin ihanaa ruokaa Irja-köksän valmistamana, kiitos sinne! Parit suomalaista käsityötä olevat kengät kotiutuivat meille, nyt vaan etsimään tanssilavaa.

maanantaina, lokakuuta 20, 2014

Lumihiutale

Tuorein käpypitsilumihiutale, pingotuksessa pitäisi kyllä olla joku parempi keino kuin silmämitta.. Unohdin muuten mainita, että yhtä lukuunottamatta kaikki tähän asti tekemäni mallit ovat Lyn Mortonin kirjasta Tatting Patterns. Ja yhden malli löytyy tästä.

sunnuntaina, lokakuuta 19, 2014

Kannattava ostos?

Me tykätään pomelosta ja taannoin ostin tarjouksesta ja sisältö oli mitä erikoisin, kuorta oli yli puolet ja todella paljon isoja siemeniä. Toivottavasti ei tule moisia vastaan toiste..

Onko muilla ongelmia bloggerin kanssa? Päivitin joku päivä sitten firefoxin uudempaa versioon ja nyt en saa kommentoitua muiden blogger blogeissa (puhelimella onnistuu).

lauantaina, lokakuuta 18, 2014

Käpypitsikurssi ja Mallorcan käpyilyt

Viime kuun lopussa olin la-su Tuusulan kansalaisopiston käpypitsikurssilla, Pirkko Särkimäki opettajana. Tulossa vielä yhden sunnuntain verran jatkoa. Tällä kertaa opettelin kävyllä tekemistä, vain yksi kurssilainen mun lisäksi teki kävyllä, kaikki muut neulalla. Näin taitamattomana kävyllä on selkeästi hitaampaa, mutta jossain asioissa mielestäni helpompaa jopa. Ja erityisesti kun kaikki ohjeet on tehty kävylle (viime vuosina toki yhä enemmän on ilmestynyt neulapitsikirjoja). Kummallakin tavalla on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta jos joku aikoo opetella, suosittelen aloittamaan neulalla, sitten kävyllä opettelu on helpompaa (vierestä seuranneenakin). Purkaminen kävyllä on vihoviimeistä, se on varmaa!
Yllä on kurssin saldo tuoreeltaan.
Tässä sitten kaikki tähänastiset lumihiutaleet. Liinoja mä en tarvitse, seuraava projekti olisi ehkä korut, kun rupeaisi sujumaan.
Ja tässä erityisesti Mallorcan menopaluumatkalla ja siinä välissä aherrettua. En suosittele käpypitsiä, jos on nukkunut 3 tuntia, purkasin melkein yhtä paljon kuin menin eteenpäin.
Valvontapartio paikalla

Mallorcan reissu

Lokakuun alussa allekirjoittanut ja 4 muuta iloista pyöräilijää ovat saaneet nauttia Mallorcan aurinkoisesta ja lämpimästä säästä. Pari astetta vähemmän ja olisin ollut vielä tyytyväisempi, mutta 26-28 astettakin päivällä menetteli vielä. Minulle tämä reissu oli neljäs. Hyvä hotelli sikäläisittäin 4 tähden ja puolihoito erittäin runsain aamiais- ja päivällisbuffettarjoiluin pitivät huolen siitä, etten laihtunut grammaakaan. Pari kiloa tuli lisää, mutta kyllä häipyivät tässä viikon aikana jonnekin taas.
Flunssaan sairastuin heti paluusta seuraavana päivänä, mutta reissussa onneksi kaikki pysyivät terveinä ja havereilta säästyttiin. Kaikki muut pyöräilivät joka päivä, minä pidin yhden pyöräilyvapaan päivän ja täten mun kilometrit jäivät 365:een. Pelkäsin, että polvi rupeaa vihoittelemaan, mutta onneksi pysyi rauhallisena.
Hotellimme oli Palman läheisyydessä S'Arenalissa. Ensimmäisenä päivänä lämmittelynä ajettiin Palman liepeille rantareittiä. Jonain päivänä oli joku pyöräilykilpailu ja olusella (sangrialla) istumisen aikana aina välillä meni ensin poliisisaattue ja sitten pyöräilijat viuhahtivat ohi.

Kulttuuripläjäyksenä toimi Juan Miron museo ja atelje Palmassa.
Josef Albers/Joan Miró The Thrill of Seeing -yhteisnäyttely, yllä oleva työ Albersin.


Museo sijaitsee kukkulalla, mistä on hienot näkymät kaupunkiin ja mereen. Vahingossa sinne ei kyllä eksy, pyörä piti taluttaa jyrkkää ylämäkeä.
Hotellilta saatiin pienet eväät päiväksi (yleensä kylläkin syötiin tuoreet leivät kahviloissa), mutta kerran käytiin lounastamassa kalaravintolassa. Alla oleva paella oli kahdelle, jos olisi tiennyt, että annos on näin runsas, ei olisi tilannut alkuruokia ollenkaan. Tuota jäi vaikka kuinka paljon, vaikka oli todella herkullinen.

Tämä oli sellainen reitti, mitä kokeneet matkaseuralaiseni eivät ole koskaan ajaneet aiemmin. Tuohon osattiin varautua, mutta varmaa tietoa ei etukäteen ollut, eli 4km pyörän taluttamista patikointi (tai maastopyörä) reitillä.
Mun surkea nimimuisti nyt pettää, en muista mikä tämän kaupungin nimi nyt oli. Mutta kummiskin siellä oli markkinat, ostin palan juustoa, joka roikkui mun selässä sitten monta tuntia kuumassa. Mutta oli mm. ihania vanhoja autoja ihailtavana.