tiistaina, tammikuuta 08, 2013

Herkku porisemassa

Tällainen möhkäle on tuolla liedellä vielä pari tuntia. Nimittäin kilon naudan kieli. Tänään kävin kaupassa ja kauheasti teki mieli joko maksaa tai kieltä, päädyin sitten kieleen ja vielä naudan sellaiseen. Tuo nahka on ihan vitivalkoinen!
Ja tässä viime aikojen puuha, äiti teresa -peittoihin tilkkuja, huomenna tuo kasa sitten lähtee Näyttelijäntien työväenopistoon, missä aina välillä käyn neulomassa tilkkuja. En yhtään välittäisi yhdistellä itse peitoksi asti, ja siellä löytyy parikin sellaista ihmistä, jotka hoitavat homman.

5 kommenttia:

MariJ kirjoitti...

Minä olen hirvenkieltä joskus pakotettuna maistanut, mutta naudankieltä en koskaan. Tuntuu liian eksoottiselta. ;) Ja tulee myös mieleen muisto ajalta, jolloin vielä asuin kotona (tai sitten olin opiskeluvuosinani kotona käymässä), ja veljeni on ollut jo vuosikymmeniä hirviporukassa, välillä porukan ja riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajanakin, joten sitä hirvenlihaa sitten aina tulee koko suvulle talven tarpeiksi. Äitihän ne lihat joutuu aina paloittelemaan (varmaan vieläkin, vaikka veli asuu jo oman perheensä kanssa äidin naapurissa). Ja tosiaan äiti oli edellisiltana ja yönä puhdistanut yhtä ruhoa keittiössä, ja kun aamulla avasin jääkaapin oven, niin siellä oli lautasella valtava hirvenkieli, joka tietysti valui lautasen ylikin jääkaappiin. Siis raaka sellainen karvoineen kaikkineen, sitä ei oltu vielä ehditty puhdistaa. Jotenkin tuli sellainen olo, että ei kiitos mulle tuota. ;) Ei kai se tietenkään ole sen kummempi kuin mikään muukaan ruhon osa, mutta silti...

kio kirjoitti...

hyi, tuommoisen jälkeen ei mikään ihme, jos ei halua kieltä nähdäkään :)

KristiinaS kirjoitti...

Ei se kieli mitään huonoa ole. Meilläkin sitä syötiin ku olin kakara. Yleistä se siihen aikaan oli. Nykyään kaiketi saa kielimakkaraa.

Anitta kirjoitti...

Oi. Keitetty kieli on hyvää ohuina viipaleina leivän päällä. Ja on vähärasvaista.

Lea P kirjoitti...

Minäkin olen joskus keitellyt naudan kieltä ja hyvää oli. Halliin varmaan kannattaisi mennä niitä "metsästämään".