Herkkutatteja ja pannari

Näitä kaunokaisia haettiin tänäänkin metsästä. H:n kanssa käytiin ja eiliseen ja erityisesti toissapäiväiseen puhdistusrumbaan kyllästyneenä, keräsin mutta luovuin kaikista muista sienistä paitsi herkkutateista. Eilen oli hyvin epätasainen tilanne, L löysi tosi paljon, ja minä murto-osan siitä määrästä, nyt oli päinvastoin, mä löysin herkkutatteja aika monta ja H ei. Välillä on vaikeaa päästä herkkutattien aaltopituudelle :)

Tämän päiväiset herkkutatit kuivattelen kuivurissa.

Kuvat muuten tulivat puhelimesta ja teksti läppärillä, ja nämä eivät kommunikoi keskenään! Asettelu menee miten sattuu..

No mutta tuolla ylhäällä on marinoitujen herkkutattien saldo, marinadin ohje tässä.

Kerronpa vielä miten olen tänään tehnyt pannaria... Jääkaapissa oli pilaantumassa reilu puoli kiloa turkkilaista jugurttia. Ajattelin pelastaa sen ja päätin tehdä lettuja. Laimensin silmämääräisesti maidolla, lisäsin kananmunan, laitoin silmämääräisesti jauhoja, sokeria, suolaa. Rupesin n. 30min päästä paistamaan. Kokeilin kahta eri pannua ja en millään saanut lettuja käännettyä. Tarttuivat niin lujasti pohjaan kaikesta rasvasta huolimatta, varmaan 3 meni roskiin. Lisäsin kananmunan ja vähän leivinjauhoja, paistotulos sama. Ajattelin, etten poiskaan raaski heittää, kokeilenpa tehdä pannaria (en ole koskaan aiemmin tehnyt). Katsoin pari ohjetta, laitoin konsultaatiotekstarin, lisäsin kananmunan, leivinjauhoja, silmämääräisesti jauhoja ja uuniin. Ette arvaa, mutta siitä tuli yllättävän syötävä! Minulta, joka haluaa aina tarkat ohjeet joka asiaan!

Tattihuumaa

Tässä eilinen saalis, lisäksi erillisesessä pussissa oli ehkä kilo voitatteja ja limanuljaskoita. 6 tuntia pyöräilyineen meni sienestäessä ja 6 tuntia vielä peratessa/laitettaessa. Tämä oli sitä sienestyskauden alun hulluutta, paistoin kanttarellit, koivunkantosienet, limanuljaskat, sekalaiset tatit, punikkitatit kaikki erikseen, haperot yhdistin muutamaan kultarouskuun. Kerrankin kun löysin kourallisen madottomia leppärouskuja, paistoin nekin erikseen, että olisin ymmärtänyt mitä hehkutetaan :) Herkkutateista muutamat kuivatttelin ja loput vielä odottaa marinointia (muuten olen ne jo keittänyt). Tänään käytiin uudelleen, mutta mun saalis jäi paljon pienemmäksi. Herkkutatteja jkv, haperoita rupesin keräämään loppuvaiheessa, kun oli epätoivoinen olo (vaikka onhan nekin hyviä).  

Sienestäjiä oli kyllä pilvin pimein, polulla välillä jopa ruuhkaksi asti. En ole aiemmin nähnyt niin paljon ihmisiä liikkeellä sienikori/pussi kädessä. Ja oli kaikilla saalista, eli sieniä ja herkkutatteja erityisesti löytyy.  Sienestettäessä huomaamatta tulee liikuttua paljon enemmän kuin muuten olisi jaksanut. Toki kun sienet on jo korissa ja kotiinlähtöaika, niin huomaa, että on nääntymäisillään nälkään ja janoon, selkään ja polviin sattuu.

Ensimmäisiä sienisaaliita

 

Pari kertaa aiemmin tänä vuonna lähinnä mustikkaa poimiessa olen löytänyt pari satunnaista sientä, tässä nyt tähän asti suurin saalis. Ei toki häävi, mutta korinpohja peittynyt ja kastikkeeseen riittää. Nyt kun kuivurikin esillä omenoiden kuivaussession jäljiltä, voisin ajatella kuivattavani herkkutatit. Tossa setissä on nyt muutama käsittääkseni kultarousku (ei tarvii ryöpätä), pieniä punikkitatteja, pari lehmäntattia, pari haperoa, muutama kanttarelli ja muutama über söötti herkkutatti.

Muutama tunti aiemmin toisaalla pääkaupunkiseudulla eräät ovat löytäneet 4kg herkkutatteja! Terkut sinne, "kuola valuu".

Mustekalat lasipurkissa

Tervehdys kaikille pitkästä aikaa!

Jospa minä taas aktivoituisin päivittämään blogia, tämänkertainen sysäys johtunee mustekalan huumaavista höyryistä. Kuva tuotoksesta alla, sopii mustekalan ystäville ja luotan siihen, että vihaajatkin tulevat toisiin aatoksiin maisteltuaan maailman pehmeintä mustekalaa. Uskoakseni monen kammoksunta nimenomaan johtuu siitä, että joskus ovat pureskelleet kengänpohjaa, jota mustekalana on tarjottu. Mä oon aina tykännyt mustekalasta, itse en ole ikinä valmistanut. Eräässä thai-ravintolassa, missä on osattu laittaa pehmeätä mustekalaa, olen käynyt lukuisia kertoja tilaamassa eri mustekalaruokia, kunnes pari kertaa ilmeisesti eri kokki tarjosi taas kengänpohjija, joten lakkasin siellä käymästä, pettymys oli liian suuri.

Ohje on seuraamaltani venäläiseltä ruokasivustolta (www.good-cook.ru ja tarkemmin http://www.good-cook.ru/vtoroe/vtoroe_136.shtml, missä näkyy kuvatkin). Aasialaisesta kaupasta ostin kilon paketin isoja mustekala "fileitä", näissä ei ollut enää imukuppeja eikä sisälmyksiä, paketissa oli 4kpl näitä, sulatuksen jälkeen painoivat n. 750g. 

Mustekalat lasipurkissa 

500-800g mustekaloja

1 pienehkö porkkana (n. 100g)

2 sipulia (n. 200g)

0,5-1tl suolaa

1/2tl mustapippuria

4-5rkl auringonkukkaöljyä

Mustekalat putsataan, leikataan isoihin paloihin. Porkkana ja sipuli kuoritaan. Porkkana raastetaan (mä raastoihin isoimmalla terällä), sipuli leikataan ei-niin-pikkupaloihin. Kaikki sekoitetaan, pippuroidaan, suolataan, öljy sekaan.

Laitetaan kuivaan 1,5l lasipurkkiin, foliosta kansi päälle. Purkki laitetaan paistinpannuun (jos lientä sattuu valumaan) ja laitetaan KYLMÄÄN uuniin 220 astetta 1,5tuntia (lasketaan uuniin laitosta). Kuulemamma seuraksi parhaiten sopii keitetty riisi (en ole vielä kerinnyt). 

On tosi hyvää, maustaa varmaan voi muullakin tavalla mieltymystensä mukaan. Mustekala kuulemma toimii, jos sitä paistaa riittävän lyhyen aikaa tai riittävän pitkään,  siinä välillä se on sitkeä.

Pariin kuukauteen en ole puikkoihin ym koskenutkaan, viimeksi juhannuksen jälkeen olin nypläyskurssilla Kankaanpäässä. Nyt tartuin sukkaan, josta toinen oli jo muutaman kuukauden valmiina. Kantapää oli poikkeuksellisesti tehty eri tavalla mitä mä normaalisti teen, ja siinä olikin pohtimista ja konsultoimista, että mitä ihmettä oon tehnyt. Nyt arvoitus on ratkaistu ja pääsen posottamaan eteenpäin.

Hyviä kesän viimeisiä päiviä ja alkavaa syksyä!

Molla Mills ja vinoraitaa

Vilijaanan vinkkauksen perusteella osasin keskiviikkona suunnistaa Arabianrannan kirjastolle, missä Jaana piti lopputyönään esittelyn virkkaus/neulekirjoista, vieraana oli Molla Mills eli Virkkurin tekijä. Aivan ihania graafisia töitä oli mukana! Ostinpa ensimmäisen Virkkurin, uusi Virkkurihan on myös jo muutaman viikon ollut myynnissä, siinä haastavampia malleja mukana.

Ja eilen käväisin Snurressa (en ole koskaan aiemmin käynytkään), missä Mollan opastuksella aloitin kännykkäpussin virkkuun. Siellä oli muitakin ihmisiä, kuvissa vaan niitä välttelin :) Molla on itse monissa töissään käyttänyt Catania-lankaa, joka on aika edullista merseroitua puuvillaa, tiivistä jälkeä syntyy kun käyttää lisäksi 1,75mm (tai 2,0mm) koukkua.

Houkutuksia oli valtavasti, mutta pysyin lujana, ja käytin vanhoja Mandarin Petitejä (merseroitumaton), jotka toki nyppyyntyy ajan mittaan, virkkasin 3.0mm koukulla. Tässä kohtaa pakko mainita, että piiitkästä aikaa mun lankavarasto on inauksen alle 42kg!

Kukka tuli heti tarkistamaan, että mitä mä puuhailen lattialla, mutta pussukka ei voisi vähempää kiinnostaa, pyyh

Snurren jälkeen soittelin Anittalle ja hän ja Kristiina tulivat Ogelistä hujauksessa (kenkäkaupoilla aika menee nopeasti) ja käytiin syömässä kiinalaista ruokaa Hietalahden torin lähistöllä. Harmittavaa kyllä minun ja Anittan annokset olivat aivan liian suolaiset, mistä sitten sanoinkin tarjoilijalle. Anittan luona juodut kahvit kuitenkin korjasivat tilanteen ja fiiliksen, kiitos! :)

Toistoa

Sama malli kuin edellinen, mutta graaveja virheitä ei enää ole, kiristämisessä on vielä runsaasti parantamisen varaa. Kolmatta en enää tee ainakaan lähitulevaisuudessa :)

Kapiokirstulaisten Lankamaraton

Tänä viikonloppuna 8 naista kokoontui Sirpa J. mökille kauniissa Padasjoen maisemissa lankatöiden merkeissä. Vaikka kuvittelin, että mulla onkin vasta tavaraa mukana, eräillä oli mahtavat kantamukset, käsitöitä joka sorttia ja välinettä joka lähtöön :) Itselläni oli mukana jämälankoja Äiti Teresa -tilkkuja varten, mutta teinkin pelkästään neulalla tehtävää käpypitsiä  (frivolite = tatting) ja lopuksi kokeilin käpyäkin. Oli purkki helmiäkin mukana, siltä varalta että olisin käyttänyt käpypitsissä, mutta en vielä sellaista kokeillut.

Ennen meidän invaasiota olohuone oli hyvin siisti, ja tässä käsityöläisten kaaos parhaimmillaan.

Nämä pikkutyöt mulla oli valmiina mukana, nuo korvisaihiot tein edellisen helmikurssin aikana, kun köksänä toiminut Pirkko mua opasti keittiössä ja perhosen tein kirjan ohjeiden mukaan kotona.

Nämä tein sitten jo Padasjoella. Rinkuloiden sisälle voi laittaa satiininauhan kiertämään tai sitten jättää sellaisenaan esim. joulukoristeeksi tai korttiin.

Tässä Annelin töitä: sinitiainen

Virkattu lapanen, joka erehdyttävästi muistuttaa neulakinnasta

Virolaisen käsityölehden lapasmalli alullaan

Pohjalle ommeltu paksu kuviopinta

Double knitting mikä liekään suomeksi

Sirpan matto trikokuteesta alullaan

Tässä mun viimeiset yritelmät käpypitsiä oikealla kävyllä, jotka tein jo kotona eilen illalla. Kiitos Eevalle opastuksesta! Tekniikka on vielä hakusessa, mutta idea ymmärretty. Muutenkin minusta tuntuu, että kun on ensin sisäistänyt mitä käpypitsissä tapahtuu neulalla tehden, niin kävyllä tekeminen on helpompaa.

Ja tässä sitten tärkein ohjelmanumero! Neulalla tekemäni pikkuliina, kokoa n. 16cm. Malli Ritvan Japanilaisesta frivolite kirjasta, jossa se oli yksivärinen. Harmittaa kyllä ihan perusteellisesti, että lanka loppui viime metreillä. Jos olisin sen tajunnut aiemmin, olisin vaihtanut sydänlangaksi toisen langan jo paljon aiemmin. Aivan lähietäisyyden tarkastelua tämä ei muutenkaan siedä, mutta ihan kiva näin ensimmäiseksi työksi.

Netti/youtube on muuten ihan pullollaan näitäkin ohjeita!

Kiitos kaikille hauskasta ja inspiroivasta seurasta ja erityisesti Sirpalle puitteista ja emännöinistä!

Lohirillette

N. 1,5 v sitten oltiin miehen kanssa Sapas-kurssilla (Sanna Sekki), missä mm. tehtiin lohirilletteä. Kurssin jälkeen ollaan muutaman kerran tuota tehty ja viimeksi tänään, kun meillä kävi vieraita. Alla mun versio.

250g lämminsavulohta
75g voita (mulla normaalisuolaista, alkuperäisessä ohjeessa oli suolatonta mutta lisäksi hiukan suolaa)
1rkl oliiviöljyä
1 1/2 rkl sitruunamehua (laitoin varmaan reilu 2rkl)
2 rkl ruohosipulia
1/2 punasipulia hienonnettuna (laitoin suolaa ja sokeria päälle ja 10min jälkeen huuhtelin kylmällä vedellä, jotta kitkeryys katoaisi)
125g kylmäsavulohta
1/4 tl chilijauhetta, savupaprikaa (mulla tätä) tai vähän valkopippuria
tilkka smetanaa tai ranskankermaa (en laittanut)
Lisäksi: saarisolaisleipää, yrttejä

Sekoita pienessä kulhossa voi ja oliiviöljy notkeaksi massaksi. Lisää sitruunamehu, silputtu ruohosipuli ja pieneksi paloiteltu kylmäsavulohi ja lämminsavulohi. Mausta, sekoita muut ainekset. Anna maustua vähintään 2t. Leikkaa leipä pinieksi suupaloiksi, voit halutessasi paahtaa leivän. Muotoile rillette leipien päälle esi kostutetulla lusikalla. Käytä reilusti yrttejä koristeluun. Alkuperäisessä ohjeessa ensimmäisenä vaihtoehtona oli keitetty lohi. Tämän nyt on vähän yksinkertaistettu versio ja hyvää on!

Rentoutta

Aivan ihanaa musiikkia löytyi sattumalta muistaakseni "Intouchables" leffan soundtrackilta. Sen jälkeen olen kuunnellut spotifysta useita Ludovico Einaudin levyjä. Tässä pientä makupalaa I Giornin muodossa. 

Vuodet vierivät - nypylät kierivät

Pitkähkön päivitystauon päätän näihin Jatan aitan näyttelykuviin. Viime viikolla Tuusulan nypläysryhmäläisten kanssa käytiin siellä. Itse näyttely on Pirkko Särkimäen Hauhon nyplääjäryhmän ja hänen itsensä töitä vuosien varrelta.  Töitä on tietenkin aika paljon lisää, mutta näistä mä tykkäsin eniten.

Kaikenlaista väsymystä, sairastelua, laiskottelua on mahtunut mukaan tuohon päivitystaukoon. Myös uusia kiinnostuksen aiheita, jotka vie aikaa. Mielenkiintoinen aaltoilu on nähtävissä mun päivitystahdissa, välillä joka toinen päivä ja välillä taas muutaman kuukauden tauot, ei mene tasan tuo jaksaminen.