maanantaina, maaliskuuta 04, 2013

Kaalia muodossa tai toisessa

Ostin taannoin alesta Pieni suuri kaali -nimisen kirjan ja innostuin kaaliruuista. Vauhtia on hidastanut, että joka ruokaan pitää ostaa jotain, mitä puuttuu omista varastoista. Mutta ensiksi tuli tehtyä T:n äidin ohjeen mukaan kaalilaatikkosatsi, ohje löytyy myös ohrasuurimoiden paketista ja raapustan sen tännekin. T on tykännyt, yhtenä päivänä söi kolme kertaa :)

Kaalilaatikko
1 1/2 dl rikottuja ohrasuurimoita (mulla kokonaisia, eli keitin pidempään)
4 dl vettä
1/2 tl suolaa
300g jauhelihaa
1 iso sipuli
margariinia
800g valkokaalia
2-3 rkl siirappia
suolaa
valkopippuria
n. 4 dl lihalientä

Kiehauta vesi ja suola reilun kokoisessa kattilassa. Mittaa joukkoon ohrasuurimot ja keitä kannella peitettynä 10min (keitin ehkä 20-25min). Lisää suikaloitu kaali ja jatka kypsentämistä vielä n. 10min. Ruskista jauheliha ja hienonnettu sipuli paistinpannussa (paistoin yhtä aikaa, T:n äiti paistaa erikseen). Sekoita ohrasuurimot, kaali, jauheliha, sipuli sekä mausteet keskenään. Kaada seos voideltuun vuokaan. Mittaa joukkoon lihaliemi. Kypsennys 175ast 1 1/2 -2 t.

Ja sitten menin ansaan: pikakaalikääryleet savoijin kaalista mainitusta kirjasta! 2 TUNTIA! Ok, jos samaiset kokonaiset ohrasuurimot olisi keitetty ennalta, ei olisi mennyt aivan niin kauan. Ja savoijin kaalin lehdet voi irrottaa kerästä ennen keittämistä, mutta keittää ne pitää silti. Tein jauhelihatäytettä vähän ekstraa  (tietoisesti, kun kerran siihen kuitenkin menee aikaa) ja kun kaalikääryleet oli tekeytymässä, väsäsin nopealla kädellä keiton, johon heitin loput sav. kaalit, valkokaalit, hapankaalit, vähän perunaa, kasvislientä, mausteita (persiljaa, mustapippuria) ja pyörykät lopusta jauhelihasörsselistä. Ja tuli yllätävän hyvä! Siis kaalin ystäville :) Ja siis kaalikääryleissä oli ainoa vika, niitä oli liian vähän!

7 kommenttia:

Tess kirjoitti...

Oi, kaalikääryleet on herkkua. Tuntuvat vain jo ajatuksena niin vaivalloisilta, että jäävät tekemättä. Kaalilaatikkoa tai kaalisoppaa tulee tehtyä, mutta liian harvoin niitäki.

Anitta kirjoitti...

Olen kuullut, että kaalin lehdet voi pakastaa, niin ei tarvitse keittää. Ja lehtiä voi ottaa pakkasesta tarvitsemansa määrän.
Ohrasuurimotkin vai varmaan keittää ja pakastaa, ainakin riisin voi pakastaa keitettynä, niin on nopeampaa sitten laittaa kun inspis iskee.
Kaali on kyllä herkkua missä muodossa tahansa.

KristiinaS kirjoitti...

Kaali, ah, se on herkkua. Kaalilaatikkoa teen ihan itsellenikin ja syön sitt monta päivää, sehän vaan paranee. Mä en oikein oo oppinut pakastamaan niin syön kaiken pois ja teen uutta sitt ku mieli tekee.

Sanna kirjoitti...

Vesakin tykkäisi kovasti kaalikääryleistä, minä vaan olen liian laiska niitä tekemään. Itse olen kaalilaatikon ystävä ja teen sitä ion vuoan kerrallaan. Nykyään täytyy maistella herkkuani harkitusti sillä seurauksena voi olla armoton närästys.

kio kirjoitti...

anitta, miten niin pakastaa? eihän ne irtoa siitä kaalista ennen keittämistä. vai koko kaali pakastaa?

suunnitelmissa on vielä kokeilla tehdä kaalilaatikkoa toisella ohjeella (siitä kirjasta)

Anitta kirjoitti...

Kaalin lehdet saa irti kun terävällä veitsellä leikkaa lehden ruodin juuresta poikki. Lehdet voi sitten pakastaa vaikkapa pienissä erissä ja sulatettuina ne on ihan fletkuja ja saa hyvin kierrettyä kääryleiksi.
Minä olen myös irroittanut osan lehdistä ennen keittämistä, niin kypsyvät nopeammin kuin koko kaalia keittäen.

kio kirjoitti...

Anitta, ok, pitääpä kokeilla joku kerta, mulla mielikuva etteivät irtoa menemättä rikki